Suomalaisilla on jokin outo käsitys, ettei arkikeiton kuulu maistua miltään. Ehkä sekin on koulukeittiön oppeja, sillä ainakin ennen kouluissa syötiin vetistä ja mautonta soppaa, Marc naurahtaa. Tärkeintä keiton keittämisessä on tehdä se luovasti ja rohkeasti. Keitossa pitää olla sielu, ja sen tavoittaa vain maistelemalla ja tekemällä, Marc Aulén painottaa. Ja mausteita saa olla mieluummin liikaa kuin liian vähän! Marc opastaa, että makujen tasapaino syntyy rakentamalla ja makujen paikkaaminen tuo liemeen vain lisää syvyyttä. Makean, happamen ja suolaisen oikea yhdistelmä löytyy kokeilemalla. Jos esimerkiksi sitruunamehua lorahtaa vähän liikaa, makua korjataan sokerilla, sitten pitää ehkä lisätä suolaa ja niin edelleen.
Vinkki: Iltalehti 20.4.2006
Turhan usein keitto tarkoittaa ruokaa, johon on kaadettu vesilasi. On siis yhdistetty ruoka ja juoma samalle lautaselle. Mutta tämä ei kai ole keiton idea. Keiton on tarkoitus yhdistää ruoka liemeen. Liemi (lihaliemi, kanaliemi, kalaliemi) taas on ruokaa jo valmiiksi: siinä syödään niitä ruhon osia, joita on muuten vaikea syödä: luut, nivelet, rustot. Näistä keitto saa paitsi taivaallista makua, myös ravinteita kuten kollageenia ja glukosamiinia, joita on tarjolla myös kalliina pillereinä ja purkkeina nivelvaivoihin ja ihon kauneudeksi. Paljon maukkaampi tapa on tehdä keitot veden sijasta liemeen, kuten kokit ovat aina tienneet. Pahimmillaan keittomaisuutta koetetaan rakentaa lihaliemikuutioilla, jotka ovat lisäainekuutioita. Käteen sopivat kuutiot ovat käyttöliittymältään täydellisiä heittoaseiksi, mihin tarkoitukseen niitä suosittelenkin.
Vinkki: HS Ruokatorstai 2.6.2014
VILKAISE MYÖS
The Traveler's Lunchbox 15.4.2005 - kasvissosekeitto hätävararuokana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti