sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

4. sunnuntai pääsiäisestä

Taivaan kansalaisena maailmassa.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
444 On yksi Isä meillä
470 Kirkkaat riemun äänet soivat
498 Nyt kulkee halki korpimaan
569 Herää, sydän, nukkumasta
409 Suo, Jeesus, paras opettaja
484 Totuuden Henki, johda sinä meitä

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

3. sunnuntai pääsiäisestä

Jumalan kansan koti-ikävä.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
105 Aurinkomme ylösnousi
355 Jeesus, ilo elämäni
162 Kristus-kuningas, kaikkivaltias
365 Käy kohti matkamme
623 Taivaaseen käy matkamme
619 Eijaa! Jo laulaa sielu kiitostansa
622 Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Keittoa

Suomalaisilla on jokin outo käsitys, ettei arkikeiton kuulu maistua miltään. Ehkä sekin on koulukeittiön oppeja, sillä ainakin ennen kouluissa syötiin vetistä ja mautonta soppaa, Marc naurahtaa. Tärkeintä keiton keittämisessä on tehdä se luovasti ja rohkeasti. Keitossa pitää olla sielu, ja sen tavoittaa vain maistelemalla ja tekemällä, Marc Aulén painottaa. Ja mausteita saa olla mieluummin liikaa kuin liian vähän! Marc opastaa, että makujen tasapaino syntyy rakentamalla ja makujen paikkaaminen tuo liemeen vain lisää syvyyttä. Makean, happamen ja suolaisen oikea yhdistelmä löytyy kokeilemalla. Jos esimerkiksi sitruunamehua lorahtaa vähän liikaa, makua korjataan sokerilla, sitten pitää ehkä lisätä suolaa ja niin edelleen.

Vinkki: Iltalehti 20.4.2006

Turhan usein keitto tarkoittaa ruokaa, johon on kaadettu vesilasi. On siis yhdistetty ruoka ja juoma samalle lautaselle. Mutta tämä ei kai ole keiton idea. Keiton on tarkoitus yhdistää ruoka liemeen. Liemi (lihaliemi, kanaliemi, kalaliemi) taas on ruokaa jo valmiiksi: siinä syödään niitä ruhon osia, joita on muuten vaikea syödä: luut, nivelet, rustot. Näistä keitto saa paitsi taivaallista makua, myös ravinteita kuten kollageenia ja glukosamiinia, joita on tarjolla myös kalliina pillereinä ja purkkeina nivelvaivoihin ja ihon kauneudeksi. Paljon maukkaampi tapa on tehdä keitot veden sijasta liemeen, kuten kokit ovat aina tienneet. Pahimmillaan keittomaisuutta koetetaan rakentaa lihaliemikuutioilla, jotka ovat lisäainekuutioita. Käteen sopivat kuutiot ovat käyttöliittymältään täydellisiä heittoaseiksi, mihin tarkoitukseen niitä suosittelenkin.

HS Ruokatorstai 2.6.2014

VILKAISE MYÖS
The Traveler's Lunchbox 15.4.2005 - kasvissosekeitto hätävararuokana
Tea & Cookies 30.1.2012 - ystävät ja keiton parantava voima

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

2. sunnuntai pääsiäisestä

Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
375 Kun Herra hoitaa, paimentaa
374 Mitä silloin multa puuttuu
100 Sait, Jeesus, täyden voiton
169 Muista, Herra Kristus pyhä
251 Jumalan valtaistuin on
378 Kaitse, Jeesus, paimen hyvä
177 Jeesus on paimen

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Mätiä, smetanaa ja perunalastuja

3 rosamundaperunaa
1 rkl öljyä
¼ tl Maldon-suolaa
⅛ tl mustapippuria
1 dl tuoretta tilliä
10 lehteä tuoretta basilikaa
1 punasipuli
1 purkki smetanaa
200 g kirjolohenmätiä

Pese perunat huolellisesti. Leikkaa perunasta niin ohuita siivuja kuin voit. Laita perunasiivut uunipellille leivinpaperin päälle. Voitele perunat öljyllä ja ripottele päälle suolaa ja pippuria. Aseta jokaiselle perunaviipaleelle tilliä ja basilikaa. Nosta perunasiivujen päälle toinen siivu kanneksi. Peitä perunat toisella leivinpaperilla. Aseta toinen uunipelti päälle painoksi etteivät perunat kipristy. Paista perunoita 200 asteisessa uunissa 20 minuutin ajan. Poista paino ja päällimmäinen leivinpaperi. Anna perunoiden rapeutua uunissa jälkilämmöllä uunin luukku auki puolen tunnin ajan. Kuori ja silppua sipuli. Nauti perunalastut punasipulin, smetanan ja mädin kanssa.

Resepti: Perjantaikokin blogi 9.4.2009

ENSI KERRALLA
Aivan ihanaa! Perunoita leikatessa kannattaa vierekkäiset siivut valita jo valmiiksi pareiksi. Lastut jäivät aika pehmeiksi uunissa. Ehkä toista peltiä ei tarvita painoksi?

KAIKKI TYKKÄÄ
NAMI-NAMI 4.1.2012 - punasipuli, mäti, smetana