2. sunnuntai pääsiäisestä

Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
375 Kun Herra hoitaa, paimentaa
374 Mitä silloin multa puuttuu
100 Sait, Jeesus, täyden voiton
169 Muista, Herra Kristus pyhä
251 Jumalan valtaistuin on
378 Kaitse, Jeesus, paimen hyvä
177 Jeesus on paimen

1. sunnuntai pääsiäisestä

Valkoisten vaatteiden sunnuntai.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
89 Nyt herää yöstä, henkeni
265 Jeesus armon soi
449 Monin kielin keskeltämme
513 Jeesus, sinä huomaat
104 Pilvimuurista valo välähtää
419 Soi, riemuviesti Jumalan

Pääsiäismunia

Kananmuna on ikuisen elämän ja ylösnousemuksen symboli. Munien maalaaminen on kristittyjen yhteistä perinnettä alkuajoista lähtien. Munien lintsaaminen on puolestaan vanha pääsiäisleikki. Kaksi kilpailijaa seisoo vastakkain, keitetty muna kädessä. Ensin kopautetaan munan terävät kärjet yhteen, sitten tylpät päät. Voittajaksi selviää se, joka saa kauemmin munan pysymään ehjänä.

Keltaiset kananpojat, pääsiäismunan seuraava askel, muistuttavat salaisuuden avautumisesta uudeksi elämäksi.

Keittoa

Suomalaisilla on jokin outo käsitys, ettei arkikeiton kuulu maistua miltään. Ehkä sekin on koulukeittiön oppeja, sillä ainakin ennen kouluissa syötiin vetistä ja mautonta soppaa, Marc naurahtaa. Tärkeintä keiton keittämisessä on tehdä se luovasti ja rohkeasti. Keitossa pitää olla sielu, ja sen tavoittaa vain maistelemalla ja tekemällä, Marc Aulén painottaa. Ja mausteita saa olla mieluummin liikaa kuin liian vähän! Marc opastaa, että makujen tasapaino syntyy rakentamalla ja makujen paikkaaminen tuo liemeen vain lisää syvyyttä. Makean, happamen ja suolaisen oikea yhdistelmä löytyy kokeilemalla. Jos esimerkiksi sitruunamehua lorahtaa vähän liikaa, makua korjataan sokerilla, sitten pitää ehkä lisätä suolaa ja niin edelleen.

Vinkki: Iltalehti 20.4.2006

Turhan usein keitto tarkoittaa ruokaa, johon on kaadettu vesilasi. On siis yhdistetty ruoka ja juoma samalle lautaselle. Mutta tämä ei kai ole keiton idea. Keiton on tarkoitus yhdistää ruoka liemeen. Liemi (lihaliemi, kanaliemi, kalaliemi) taas on ruokaa jo valmiiksi: siinä syödään niitä ruhon osia, joita on muuten vaikea syödä: luut, nivelet, rustot. Näistä keitto saa paitsi taivaallista makua, myös ravinteita kuten kollageenia ja glukosamiinia, joita on tarjolla myös kalliina pillereinä ja purkkeina nivelvaivoihin ja ihon kauneudeksi. Paljon maukkaampi tapa on tehdä keitot veden sijasta liemeen, kuten kokit ovat aina tienneet. Pahimmillaan keittomaisuutta koetetaan rakentaa lihaliemikuutioilla, jotka ovat lisäainekuutioita. Käteen sopivat kuutiot ovat käyttöliittymältään täydellisiä heittoaseiksi, mihin tarkoitukseen niitä suosittelenkin.

Vinkki: HS Ruokatorstai 2.6.2014

VILKAISE MYÖS
The Traveler's Lunchbox 15.4.2005 - kasvissosekeitto hätävararuokana

Pääsiäisruokaa

Pääsiäiseen liittyy paljon ruokaperinteitä, joista monet ovat kotiutuneet Bysantista. Paaston päättyessä kannetaan pöytään lampaanviulu, pasha ja kulitsa. Pashamuotti on pyramidinmuotoinen ja muistuttaa israelilaisten orjuudesta Egyptissä. Reunuksia kiertävä koriste XB on lyhenne sanoista Hristos voskrese - Xpuctoc bockpece - Kristus on ylösnoussut.

Sunnuntaina syödään lammasta. Pääsiäislammas muistuttaa Kristuksesta uhrikaritsana, syntien anteeksiantajana ja uuden elämän lahjoittajana.

Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut kuoleman portin. Liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseksi ilon, puhtauden ja riemun väriin. Paastonajan jumalanpalveluksissa vaiennut ylistys soi jälleen.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
84 Nyt se suuri päivä koitti
91 Pääsiäisen kirkas aamu koittaa
101 Oi nouse, aurinkomme
105 Aurinkomme ylösnousi
85 Nyt ylistämme Jumalaa
92 On Kristus noussut kuolleista
96 Kuoleman kahleet murtanut

Pääsiäinen on syvimmän ilon juhla. Siksi pääsiäisenä kuuluu tanssia, leikkiä, laulaa ja nauraa. Rikas pääsiäisperinne kukkineen, ruokineen ja erilaisine tapoineen nostattaa juhlatunnelman:
‣ Maalataan munia huolella ja ajan kanssa.
‣ Pöydälle suuri kimppu narsisseja.
‣ Ikkunalauta koristellaan kukkopilleillä.

Pääsiäinen loistaa kauniina kukillaan ja väreillään. Auringonkeltaiset narsissit, liljat ja tulppaanit tuovat viestin kevään suurimmasta juhlasta, pääsiäisestä. Naulakukkana tunnettu neilikka viittaa ristiinnaulitsemiseen. Pääsiäislilja taas on puhtauden ja viattomuuden tunnus. Narsissi eli pääsiäiskello puolestaan viittaa ylösnousemukseen ja kuoleman voittamiseen.

Pääsiäisyönä kukko on muninut jokaiselle lapselle suklaisen munan sängyn viereen. Äiti on aina intoutunut ostamaan kamalasti karkkia. Vanhin kotona asuvista lapsista on päässyt muna-assistentiksi, ehdottoman kivaa lapsista.

Vinkki: Veli-Matti Hynninen

Pääsiäisyö

Pääsiäisyön jumalanpalveluksen aiheena on Herran odottaminen. Pääsiäisyönä Kristus voittaa kuoleman kuolemallaan.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
97 Herralla Jeesukselle kiitosta veisatkaa
94 Nyt kansat kaikki laulakaamme
89 Nyt herää yöstä, henkeni
86 Maailman ääriin kaikukoon
87 Kiitosta nyt uhratkaamme
88 Lensi maahan enkeli
90 Kristus nousi kuolleista

Kynttilät, jotka sytytetään pääsiäisyön messussa, kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Herran päivää juhlitaan läpi yön eikä moni malta käydä pyhänä yönä levolle lainkaan.

Hiljainen lauantai

Kristus haudassa ja tuonelassa.

LITURGINEN VÄRI
Musta

VIRRET
244 Te murheelliset
604 Oi Herrani, kun matkani
607 Oi Herrani, nyt haltuusi

Via Crucis - Ristin tie

Ekumeeninen kärsimysnäytelmä Via Crucis käynnistyy Kaisaniemen puistosta. Vaellus keskustan läpi päättyy Tuomiokirkon portaille Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Ristin tiellä on mukana noin 15 000 matkaajaa.

Pitkäperjantain ilta

Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus on omistettu Jeesuksen hautaamiselle.

LITURGINEN VÄRI
Musta

VIRRET
81 On taisto tauonnut Golgatalla
82 On ehtoo jo
83 On työsi, Jeesus, päätetty

Jeesuksen kuolinhetki

Jeesus kuolee.

LITURGINEN VÄRI
Musta

VIRRET
64 Nyt pääsi verta vuotaa
65 Oi Jumalan Karitsa
69 Voi, tuskassaan nyt nähdä saan

Pitkäperjantai

Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa Golgatalla. Tänään luetaan viides ahtiteksti Jeesuksen ristinkuolemasta ja kuudes ahtiteksti hänen hautaamisestaan. Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme.

LITURGINEN VÄRI
Musta

VIRRET
67 Tulkaa kaikki, katsokaatte
75 Jeesus, turva ainoa
78 Vieraalla maalla kaukana
63 Oi rakkain Jeesukseni
66 Jeesusta nyt Golgatalle
68 Ristinpuussa Golgatalla
70 Kun katson ristin ihmettä
72 Nyt liehuu viiri Kuninkaan

Pitkäperjantain jumalanpalvelus eroaa selvästi muista jumalanpalveluksista. Messun sijasta vietetään sanajumalanpalvelusta. Kirkonkellot ja urut vaikenevat. Kynttilöitä ei käytetä lukuunottamatta Kristus-kynttilää. Jumalanpalvelusta leimaa ristin äärellä viipyminen: katsokaa ristinpuuta, jolle maailman Vapahtaja on naulittu.

Pääsiäisen aika oli aiemmin hyvin kurinalainen. Pitkänä perjantaina ei menty kylään eikä ainakaan tanssittu. Synti oli, jos nauroi niin paljon, että hampaat näkyivät. Syödä ei saanut kuin eilispäivän tähteitä ja niitäkin vasta auringonlaskun jälkeen. Pitkäperjantaina syödään savukalaa, kuoriperunoita ja munakokkelia.

Vinkki: Mysi Lahtisen Juhlat (2004)