Unikeonpäivä

Jos unikeonpäivänä erehtyy nukkumaan pisimpään, on kohtalona koko vuoden kestävä uneliaisuus ja laiskurin maine. Unikeonpäivä on alun perin seitsemän efesolaisen marttyyrin muistopäivä. Tarinan mukaan miehet pakenivat keisari Decuksen vainoja luolaan, jonne he sitten nukahtivat ja heräsivät vasta 200 vuoden kuluttua.

Vinkki: Mysi Lahtisen Juhlat (2004)

Juhannuspäivä

Juhannuksena muistetaan Johannes Kastajan syntymää, joka oli kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Nykyisin juhannusta juhlitaan kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
571 Jo joutui armas aika
258 Kiitetty olkoon Jumala
259 Kiitetty Herra, joka kansallensa
572 Taas kukkasilla kukkulat
574 On kaunis synnyinmaamme

Juhannusmenu

‣ Uusia perunoita
‣ Kalaa ja tilliä
‣ Silliä
‣ Salaattia
‣ Saaristolaisleipää
‣ Juomaa
‣ Mansikoita ja vaniljajäätelöä

VILKAISE MYÖS
Satu Koivisto 14.6.2020 - juhannuksen ruokaperinteet

Juhannusaatto

Viimeistään juhannuksena alkaa kesä oli sää mika vaan. Kesä kutsuu suomalaiset saunoilleen, onhan suomalaisen unelma oma sauna veden äärellä. Sauna on elämän turvallinen tukikohta. Saunassa on synnytty ja kuoltu, pesty ja parannettu. Kuumassa löylyssä karisevat tittelit ja statukset. Juhannussaunassa ei riidellä tai rehennellä.

Sauna on suomalaisen vieraanvaraisuuden kohokohta. Suomalainen lämmittää itse saunansa ja kylvettää vieraansa. Saunaa tuntemattoman ulkomaalaisen mielestä saunoja muuttuu punaiseksi kuin raaka liha ja näyttää kauhealta. Suomalaisen mielestä nainen on kauneimmillaan hetki saunomisen jälkeen. Saunattomat puolestaan ovat onnetonta ja sääliteltävää kansaa: "se, joka ei saunoo ylistä tulloo tyhmiin kylistä".

Juhannuksena juhlitaan Suomen suvessa:
‣ Ollaan maalla.
‣ Poltetaan kokko.
‣ Ihastellaan juhannuskoivuja.
‣ Saunotaan mökillä.

Vinkki: Veli-Matti Hynnisen kolumni Itä-Savossa 13.6.1999

Pääsiäismunia

Kananmuna on ikuisen elämän ja ylösnousemuksen symboli. Munien maalaaminen on kristittyjen yhteistä perinnettä alkuajoista lähtien. Munien lintsaaminen on puolestaan vanha pääsiäisleikki. Kaksi kilpailijaa seisoo vastakkain, keitetty muna kädessä. Ensin kopautetaan munan terävät kärjet yhteen, sitten tylpät päät. Voittajaksi selviää se, joka saa kauemmin munan pysymään ehjänä.

Keltaiset kananpojat, pääsiäismunan seuraava askel, muistuttavat salaisuuden avautumisesta uudeksi elämäksi.

Pääsiäisruokaa

Pääsiäiseen liittyy paljon ruokaperinteitä, joista monet ovat kotiutuneet Bysantista. Paaston päättyessä kannetaan pöytään lampaanviulu, pasha ja kulitsa. Pashamuotti on pyramidinmuotoinen ja muistuttaa israelilaisten orjuudesta Egyptissä. Reunuksia kiertävä koriste XB on lyhenne sanoista Hristos voskrese - Xpuctoc bockpece - Kristus on ylösnoussut.

Sunnuntaina syödään lammasta. Pääsiäislammas muistuttaa Kristuksesta uhrikaritsana, syntien anteeksiantajana ja uuden elämän lahjoittajana.

Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut kuoleman portin. Liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseksi ilon, puhtauden ja riemun väriin. Paastonajan jumalanpalveluksissa vaiennut ylistys soi jälleen.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
84 Nyt se suuri päivä koitti
91 Pääsiäisen kirkas aamu koittaa
101 Oi nouse, aurinkomme
105 Aurinkomme ylösnousi
85 Nyt ylistämme Jumalaa
92 On Kristus noussut kuolleista
96 Kuoleman kahleet murtanut

Pääsiäinen on syvimmän ilon juhla. Siksi pääsiäisenä kuuluu tanssia, leikkiä, laulaa ja nauraa. Rikas pääsiäisperinne kukkineen, ruokineen ja erilaisine tapoineen nostattaa juhlatunnelman:
‣ Maalataan munia huolella ja ajan kanssa.
‣ Pöydälle suuri kimppu narsisseja.
‣ Ikkunalauta koristellaan kukkopilleillä.

Pääsiäinen loistaa kauniina kukillaan ja väreillään. Auringonkeltaiset narsissit, liljat ja tulppaanit tuovat viestin kevään suurimmasta juhlasta, pääsiäisestä. Naulakukkana tunnettu neilikka viittaa ristiinnaulitsemiseen. Pääsiäislilja taas on puhtauden ja viattomuuden tunnus. Narsissi eli pääsiäiskello puolestaan viittaa ylösnousemukseen ja kuoleman voittamiseen.

Pääsiäisyönä kukko on muninut jokaiselle lapselle suklaisen munan sängyn viereen. Äiti on aina intoutunut ostamaan kamalasti karkkia. Vanhin kotona asuvista lapsista on päässyt muna-assistentiksi, ehdottoman kivaa lapsista.

Vinkki: Veli-Matti Hynninen

Laskiaistiistai

Laskiaissunnuntai

Laskiaissunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen aika.

LITURGINEN VÄRI
Vihreä

VIRRET
301 Kirkasta, oi Kristus, meille
54 Käykäämme nyt Jerusalemiin
298 Vapahtajani Jeesus on
336 Me riemumielin ylistämme
55 Jäi taakse vuori kirkastuksen
430 Rakkaus, kun kuvaksesi
436 Rakkaus olet ääretön

Laskiaisena pöytä pantiin koreaksi. Mitä komeammin rasva kiilteli, sitä paremmin siat lihoivat ja lehmät lypsivät.

Vinkki: Mysi Lahtisen Juhlat (2004)

Uudenvuodenpäivä

Jeesuksen nimessä.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
39 Oi Jeesus, hyvyyttäsi
41 Jeesus, nimi verraton
600 Hyvyyden voiman uskolliseen suojaan
40 Oi nimi kaikkein suloisin
42 On Jeesus nimi ihanin
317 Vain yksi nimi meille riittää
329 Kiitos nyt Herran

Uudenvuodenpäivänä pitää herätä mahdollisimman aikaisin, jotta on pirteä koko vuoden.

Vinkki: Mysi Lahtisen Juhlat (2004)

Uudenvuodenaatto

Aikamme on Jumalan kädessä.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
36 Jo vanha vuosi mennyt on
37 Taas on yksi vuosi mennyt
38 Oi kuule, Herra, huutomme
383 Nyt ylös vuoriin tiellä
397 Kun on turva Jumalassa

Itsenäisyyspäivä

Aivan itsenäisyyden alkuajoista on itsenäisyyspäivänä pidetty jumalanpalvelus. Tänään kiitämme vapaudesta ja rukoilemme suomalaisten puolesta.

LITURGINEN VÄRI
Valkoinen

VIRRET
580 Oi kuningasten kuningas
578 Ylistä Herraa Jumalaa
583 Veisaten Herralle kunniaa kannamme
579 Oi Herra, korkein valtiaamme
584 Siunaa ja varjele meitä
577 Sun kätes, Herra, voimakkaan
581 Kiitos, Jumalamme
585 Siunatkoon Herramme synnyinmaata

Martinpäivä

Vanhan legendan mukaan Martinpäivänä syödään hanhea seuraavasta syystä.

Aikanaan Ranskassa eleli hurskas munkki nimeltään Martin, joka oli taitava parantamaan sairaita. Kerran Martin oleskeli Toursin kaupungissa ja hyveidensä takia hänet valittiin piispaksi. Martin itse oli kuitenkin vaatimaton mies eikä katsonut itseään arvolliseksi niin korkeaan virkaan, vaan halusi jatkaa vaatimatonta elämäänsä. Niinpä kun kaupunkilaiset tulivat uutta piispaansa noutamaan, piiloutui Martin hätäpäissään hanhitarhaan. Hanhet alkoivat kuitenkin kaakattaa ja Martinin piilopaikka paljastui. Tätä Martin ei koskaan antanut hanhille anteeksi, ja niinpä aina Martinpäivänä syötiin hanhea.

Vinkki: Hauhalan hanhifarmi